Kokemäenjoen rantapenkereellä, Kokemäen keskustan tuntumassa sijaitseva Villiönsuvannon rautakautinen asuinpaikka kätkeytyi vuosisatojen ajaksi viljelysmaan alle. Vuonna 2019 metallinpaljastimin kulkeneet harrastajat löysivät alueelta muinaiseen asutukseen viittaavia esineitä, kuten esimerkiksi solkien ja rannerenkaiden katkelmia. Asunalueeksi kaavoitetulla pellolla käynnistettiin arkeologiset tutkimukset, ja pian paljastuikin, että ollaan merkittävän löydön äärellä.
Tänä kesänä päättyneet kaivaukset ovat tuoneet reilun vuoden aikana päivänvaloon useita rautakautisia rakennuksia käsittävän asuinpaikan. Löytöjen perusteella alueella on aikoinaan ollut vakiintunut asutus. Luonnontieteelliset ajoitukset ja arkeologiset löydöt kertovat Villiönsuvannon muuttuneen kulttuurimaisemaksi jo esiroomalaisella rautakaudella, noin 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkamista. Asutusta on esiintynyt ainakin myös kansainvaellusajalla noin 500 vuotta ajanlaskumme jälkeen. Villiönsuvanto on siis nähnyt sukupolvien vaihtuvan useiden satojen vuosien ajan, kertoo arkeologi Sanni Salomaa kaivauksia suorittavasta Muuritutkimus Oy:stä.
Paalunsijat paljastavat asuinarakennuksen mittasuhteet
Kaivausten päätyttyä alue rakennetaan omakotitaloalueeksi. Kaivausten aikana esille saatu tutkimustieto, eli löydetyt esineet ja tehdyt havainnot, on dokumentoitu ja tallennettu tarkasti jatkotutkimuksia varten. Vaikka fyysisesti rautakauden asuinpaikka häviää, sen sisältämä tieto on käytettävissämme, ja voimme jatkaa myöhemmin tutkimuksia, kertoo Muuritutkimuksen toimitusjohtaja, dosentti Kari Uotila. Mittausten tuloksena saatu data mahdollistaa esimerkiksi rakennusten mittasuhteiden hahmottamisen ja niiden vertaamisen vastaaviin löytöihin muualla. Rakennukset saadaan sijoitettua tarkasti kartalle, ja niiden vierelle voidaan myöhemmin palata vaikkapa lisätyn todellisuuden avulla. Löytöjä analysoidaan monin eri tavoin Villiönsuvannon rautakautisen arjen tavoittamiseksi. Vaikka kaivausjakso on lyhyt ja kiivas, tutkimus runsaan ja monimuotoisen datan parissa voi jatkua vuosien, tai jopa vuosikymmenien ajan, kuten esimerkiksi läheisen Euran Luistarin alueen tapauksessa on käynyt. Nykyaikaiset tallennusmenetelmät ja digitaalisuus mahdollistavat myös datan jakamisen ja yhteistyön tutkijaryhmien kesken.
Kaivaus dokumentoidaan tarkasti jatkotutkimuksia varten
Villiönsuvannon kaivaukset ovat suurimmat rautakautiset asuinpaikkakaivaukset Suomessa. Kaivaukset noudattelevat ensimmäistä kertaa muista pohjoismaista tuttua arkeologista tutkimustapaa, jossa asuinpaikkaa avataan koneellisesti laajalti, jotta rakennusten seinälinjat havaitaan paremmin. Tästä syystä rakennuksia ja esimerkiksi liesiä löydettiinkin Villiönsuvannolta muihin kohteisiin verrattuna hyvin monta. Rakennusten jäänteitä tutkimalla saadaan uutta tietoa rautakautisesta asumisesta Suomessa, ja Villiönsuvannon kaivausten vaikutus Suomen rautakauden tutkimukseen tulee todennäköisesti olemaan merkittävä.
