Osteologinen analyysi Luistarintien aineistosta valmistui

Luistarintien kaivausten yhteydessä otettiin talteen 51 luunäytettä. FT Auli Bläuer teki näytteistä osteologisen analyysin.

Suurin osa näytteistä on peräisin nisäkkäistä, yhdessä näytteessä oli pienen kalalajin nikama. Nisäkäslajeja ei näytteistä pystytty tunnistamaan, vaikkakin tutkija arvelee niiden sisältävän mm. hirven hampaita.

Seuraavaksi luunäytteet koitetaan ajoittaa.

Luistarintien makrofossiilianalyysi tuo uutta tietoa maanviljelyn historiasta

Vaikka joulun aika kolkuttaa jo ovelle ja kenttäarkeologien talviunivaihe lähestyy, niin tutkimusten analyysi- ja raportointivaihe etenee juuri nyt vauhdilla.  

Uusimmat analyysituokset antavat lisätietoa Luistarintien kaivausten tulosten tulkintaan 
Luistarintien kaivausten maanäytteistä on tähän mennessä tutkittu 56 maanäytettä ja tulokset ovat ylittäneet tutkijoiden odotukset. 11 näytteestä löytyi yhteensä 19 hiiltynyttä viljanjyvää, 16 kpl ohraa, 2 kpl vehnää ja yksi rukiin jyvä. Analyysin suoritti dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta

Luistarintien arkeologiselta kaivaukselta löydetyn kuoppalieden 1 ohran (Hordeum vulgare) jyväjäänteitä. – Kuva: Mikael Kukkonen/Kasvimuseo. Tutkimusraportti.

. 
Näiden näytteiden avulla voidaan selvittää aivan uudella tavalla varsinkin Eurajokilaakson, mutta myös Satakunnan ja koko lounaisen Suomen varhaista maanviljelyn historiaa.

Luistarintien alueelta paljastuneesta pronssikautisesta liedestä on saatu useita uusia ohranäytteitä eri syvyyksiltä lieden kivien väleistä. Ajoituksien valmistuessa talven 2013-2014 aikana saadaan varmuus siitä, onko alustavien tutkimustulosten perusteella tehty tulkinta 3000 vuoden takaisesta maanviljelystä Eurajokilaaksossa oikea. 

Luistarintien kuoppaliesi. Kuva: Terttu Lempiäinen

Kasvinjyvien avulla voidaan tarkentaa Luistarintien hautojen ajoitusta

Myös useiden hautojen alimmat maakerrokset on tutkittu. Kaivausten perusteella Luistarintien alle oli jäänyt aikojen kuluessa ainakin kolmen eri aikakauden hautoja, joista nuorimpia voisi pitää keskiaikaisina. Tähän mennessä on saatu viljakasvien jäänteitä kolmesta eri haudasta. Tutkimukset jatkuvat vielä useiden hautojen osalta. Tavoitteena on, että myös hautoja saadaan ajoitettua luonnontieteellisin menetelmin. 



Hyvää Joulun aikaa kaikille kaivauksille mukana olleille, sekä kaikille sivuja seuraaville arkeologiasta ja menneisyydestä kiinnostuneille toivottaa 

Kari & koko muu tiimi

Kaivausten alustavia tuloksia esitellään Eurassa 5.4.2014

 Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimushankkeen ja Luistarintien kaivausten tuloksia esitellään lauantaina 5.4.2014 klo 10-15 järjestettävässä yleisöseminaarissa Eurassa.

Seminaarissa kerrotaan sekä Kauttuan vanhan kylän paikan kohdalta että Luistarintien alta tehtyjen kaivausten löydöistä ja niiden merkityksestä.

Seminaarin ohjelma julkaistaan tässä blogissa talven aikana, kunhan tutkimustulokset valmistuvat. 

Tervetuloa!

 

Ajoitustutkimus varmistaa: Kauttualla viljeltiin ohraa pronssikaudella

Syksyllä 2012 saatiin Kauttuan pellon koekuopista esille  kyntöjälkiä muinaispellossa. Niistä saatiin talteen yksi jyvän puolikas, jota ei kuitenkaan voitu ajoittaa pienen kkonsa vuoksi. 

Kesällä ja syksyllä 2013 jatkuneissa kaivauksissa löytyi jälleen muinaispeltoa kyntöjälkineen sekä edellisvuonna tutkitulta Kauttuan pellolta että viemärityömaan vuoksi tutkitulta läheiseltä Luistarintieltä.

Elokuun alussa Luistarintieltä löytyi pelastuskaivauksen yhteydessä pronssikaudelle alustavasti ajoitettu kuoppaliesi. Esiin tullut liesirakenne ja sen ajoitus ovat nyt tarkentuneet. Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion  väki on ahkeroinut ensimmäisen liedestä talteen saadun ohran jyvän kanssa  ja sen ajoitus 800-luvulle ennen ajanlaskumme alkua on juuri varmistunut. Analyysit on tehnyt dosentti Terttu Lempiäinen. 
 
Jo aikaisemmin on saatu viitteitä pronssikautisesta viljelystä Eurajokilaaksossa. Uusi tulos tuo lisävarmuutta siihen, että maanviljely on ollut satakuntalaisten elinkeino jo pronssikaudella.

Liedestä on useita muitakin makroja jo valmiina. Niiden ajoitustutkimukseen etsitään rahoitusta, jotta tutkimustuloksia saadaan tarkennettua ja varmennettua.

Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimushanke on uuden ajoitustuloksen myötä ylittänyt kaikki ne odotukset joita sille pari vuotta sitten asetettiin. Kentälle lähtiessämme emme uskoneet olevamme mukana ratkomassa Suomen maanviljelyn varhaisvaiheita.

Vielä ovat analysoimatta ja ajoittamatta alueen vanhimmat kyntöjäljet,  yli 25 hautaa, liedestä löytyneet palaneet luut sekä muita löytöjä.

Tarina tulee vielä jatkumaan. Tiedotamme tuloksista tässä blogissa sitä mukaa saamme uutta tietoa.

dosentti Kari Uotila
kaivausjohtaja

Luistarintien kaivaus valmistuu

Kaivaukset Luistarin tiellä valmistuvat tänään. Kahta viimeistä hautaa kaivetaan kauniissa syyssäässä.

Kuva: Kari Uotila

Lähes kymmenen viikkoa kestäneiden tutkimusten yhteydessä löydettiin yli 25 hautaa, laaja vanha peltokerros ja ainakin kaksi liesirakennetta. Ajallisesti liikuttiin pronssikaudelta rautakaudelle ja ehkä jopa varhaiskeskiajalle. 

Kaivausvaiheen jälkeen alkavat raportti- ja analyysityöt.
Tarkempia tuloksia odotellaan viimeistään kohta tulevien lumien sulaessa, ehkä jo aikaisemmin.

Kaivauksilla oli mukana tutkijoina, apulaiskaivajina ja harrastaja-arkeologivieraina varmasti yli 40 ihmistä. Heille kaikille paljon kiitoksia yhteistyöstä ja hienoista kaivauspäivistä.


Kari Uotila
Kaivausjohto

Luistarintien kaivauksilla aloitetaan kolmas kuukausi loppusuoran häämöttäessä

Tien alta on tähän mennessä saatu esiin noin 25 eriasteisesti säilynyttä ruumishautaa, jotka ovat olleet pääosin esineettömiä. Arvion mukaan jäljellä on vielä muutamia hautoja.

Hautojen lisäksi esiin on tullut alueen vanhimmasta maankäytöstä kertovia auranjälkiä, joista ainakin osa on mennyt rikki hautoja kaivettaessa.

Laserkeilauskuvassa parin viikon takaa on esillä muutamia hautoja.
Virtuaalista kenttäarkeologiaa voi harjoitella vaikka hautoja laskemalla tai pellon kyntöurien merkkejä etsimällä.
Taivaan hiukan tumma sävy kertoo ehkä siitä, miten pitkiä päiviä kaivauksilla tehdään.

Kari Uotila
kaivausjohto