Ajoitustutkimus varmistaa: Kauttualla viljeltiin ohraa pronssikaudella

Syksyllä 2012 saatiin Kauttuan pellon koekuopista esille  kyntöjälkiä muinaispellossa. Niistä saatiin talteen yksi jyvän puolikas, jota ei kuitenkaan voitu ajoittaa pienen kkonsa vuoksi. 

Kesällä ja syksyllä 2013 jatkuneissa kaivauksissa löytyi jälleen muinaispeltoa kyntöjälkineen sekä edellisvuonna tutkitulta Kauttuan pellolta että viemärityömaan vuoksi tutkitulta läheiseltä Luistarintieltä.

Elokuun alussa Luistarintieltä löytyi pelastuskaivauksen yhteydessä pronssikaudelle alustavasti ajoitettu kuoppaliesi. Esiin tullut liesirakenne ja sen ajoitus ovat nyt tarkentuneet. Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion  väki on ahkeroinut ensimmäisen liedestä talteen saadun ohran jyvän kanssa  ja sen ajoitus 800-luvulle ennen ajanlaskumme alkua on juuri varmistunut. Analyysit on tehnyt dosentti Terttu Lempiäinen. 
 
Jo aikaisemmin on saatu viitteitä pronssikautisesta viljelystä Eurajokilaaksossa. Uusi tulos tuo lisävarmuutta siihen, että maanviljely on ollut satakuntalaisten elinkeino jo pronssikaudella.

Liedestä on useita muitakin makroja jo valmiina. Niiden ajoitustutkimukseen etsitään rahoitusta, jotta tutkimustuloksia saadaan tarkennettua ja varmennettua.

Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimushanke on uuden ajoitustuloksen myötä ylittänyt kaikki ne odotukset joita sille pari vuotta sitten asetettiin. Kentälle lähtiessämme emme uskoneet olevamme mukana ratkomassa Suomen maanviljelyn varhaisvaiheita.

Vielä ovat analysoimatta ja ajoittamatta alueen vanhimmat kyntöjäljet,  yli 25 hautaa, liedestä löytyneet palaneet luut sekä muita löytöjä.

Tarina tulee vielä jatkumaan. Tiedotamme tuloksista tässä blogissa sitä mukaa saamme uutta tietoa.

dosentti Kari Uotila
kaivausjohtaja