Ellinniityn kaivaukset jatkavat Kauttualla avautunutta tutkimusnäkymää vuosituhansien takaiseen elämään Satakunnan rannikkoseudulla

Vuosien 2011-2012 aikana ideoitiin porukalla Kauttuan, Euran ja koko eteläisen Satakunnan esihistorian ja keskiajan kiinnostavia tutkimuskysymyksiä. Tuolloin tutkimusryhmässä päätettiin aloittaa tutkimukset Kauttuan vanhan kylän paikalla ja tavoitella vastauksia rautakauden loppuvaiheen ja varhaisen keskiajan mielenkiintoisiin kysymyksiin. 

Vuonna 2013 tutkimusteemaan tuli kiinnostava lisä, kun Luistarintieltä paljastui hiilisen maan ja palaneiden kivien täyttämä kuoppaliesi. Sieltä löytyneet keramiikan palat ja viljanjyvien palaset veivät tutkijat yhdellä harppauksella 1000-1500 vuotta vanhempaan aikaan. 

Pronssikaudesta (1500-500 eKr) ja varhaismetallikaudesta (500-0 eKr) oli jo aikaisemminkin saatu viitteitä Kauttualta ja vuoden 2013 tutkimuksissa esiin tuli useita varmoja tietoja esimerkiksi viljanviljelystä alueella aikatasolla 700-500 eKr. Tuohon aikakauteen liittyvää ns. morby-keramiikkaa saatiin kaivauksilta talteen useita paloja.  

Samaan aikaan Kauttuan kaivausten kanssa tutkijaryhmä aloitti kenttätyöt myös Raumalla Lakarin Ellinniityllä. Ensi silmäyksellä tuntui siltä, että kohteilla ei ollut juurikaan muuta yhteistä kuin se että ne ovat melko lähellä toisiaan ja melko kaukana Varsinais-Suomesta. Yhteisiä tutkimuskysymyksiä on kuitenkin tullut esiin ilman erityistä keksimisen tuskaa.  

Vuosien 2013-2014 aikana on äkkiä avautunut tutkimuksellinen näkymä 2000-2500 vuoden takaiseen maailmaan josta kaivauksissa on onnistuttu löytämään Kauttuan sisämaan jokimaisemassa ollut asuinpaikka ja samaan aikatasoon ajoittuva  Ellinniityn merellinen asuin- ja hautapaikka. Molemmissa kohteissa on kiviröykkiöihin tehtyjä hautauksia ja viitteitä asuinpaikasta. Molemmista kohteista on lisäksi löytynyt samaa morby-keramiikkaa.  Tämän keramiikkatyypin ovat useat tutkijat tulkinneet osoittavan paikallista asutusjatkuvuutta kivi- ja pronssikaudelta rautakaudelle. 

Kenttäkaudella 2015 jatketaan Ellinniityn tutkimuksia ja niiden tunnelmia kerrotaan jatkossakin näillä sivuilla. 

Talvisin terveisin

Kari