Köyliön kirkon korjaustöiden yhteydessä suoritettiin myös arkeologisia tutkimuksia.
Köyliön kirkon (rakennettu 1752) kunnostustöiden yhteydessä
lattian alla olleesta hiekasta paljastui arkkuja kesällä 2015. Muuritutkimus ky
teki kirkossa koetutkimuksia hautausten lukumäärän ja ajoituksen
selvittämiseksi. Koetutkimusten jälkeen kuusi todennäköisimmässä
tuhoutumisvaarassa olevaa hautaa tutkittiin. Haudoista kolme oli aikuisia ja
kolme lapsia.
Kirkon lattian alla olleissa suotuisan kuivissa olosuhteissa
vainajien päällä olleet tekstiilit sekä hautauksiin liittyvät kasvijäänteet
olivat osin säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Osteologisen tutkimuksen lisäksi
hautojen tekstiileistä ja kasvijäänteistä teetettiin analyysit.
Köyliön kirkon lattian alta löydetyt tekstiilit ovat
hauraita, mutta Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvin säilyneitä.
Useimmat vaatteet ovat olleet vanhoja, käytöstä poistettuja, vaatteita.
Vaatteissa on säilynyt yksityiskohtia, jotka kertovat tarkasta ompelutaidosta.
Naisvainajilla oli päässään silkkimyssyt ja käsissään nahkaiset silkkilangalla
koristellut käsineet. Jaloissaan kaikilla vainajilla on ollut neulotut
polvisukat. Haudoista löytyi merkkejä myös arkun sisustamisesta ja
koristelusta. Patja ja tyyny on peitetty valkoisilla kankailla, ja yhden lapsen
arkun päältä poimittiin aniliininpunainen silkkiruusuke. Hauta-asujen tutkimus
on tieteellisesti merkittävää, sillä niiden perusteella voidaan päätellä
millaisia ajatuksia 1700-luvun lopun köyliöläisillä oli kuolemasta ja
kuolemanjälkeisestä elämästä.
Myös arkut ja luurangot itsessään olivat hyväkuntoisia,
joskin tutkimuksia haittasi arkkujen sisällä kehittynyt home. Hautaukset on
tehty todennäköisesti kirkkoon 1700-luvun jälkipuoliskolla, mahdollisesti
1800-luvun alussa.
Pois kaivettujen hautojen lisäksi tutkimuksissa havaittiin 8
muuta hautaa, jotka jätettiin paikolleen tarkemmin tutkimatta. Todellinen
hautojen määrä kirkon lattian alla lienee moninkertainen.
arkeologinen työryhmä:
Muuritutkimus ky::
Maija Helamaa, Sanna Lipkin, Sanni Salomaa, Oona Jalonen,
Anne-Mari Liira, Terttu Lempiäinen ja Kari Uotila
Rauman museo: Elzbieta Djupsjöbacka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.