Ravintotutkimusta tärkkelysanalyysilla

Luistarintien lieden keramiikkaa on tutkittu tarkkaan ja siitä on saatu lipidien lisäksi talteen tärkkelystä, jonka analyysi on juuri käynnissä. Tätä tutkimusta tehdään Turun yliopistossa. 

"Tutkimme muinaisten ihmisten ravintoa tärkkelysanalyysilla, jota ei ole aiemmin kokeiltu suomalaisessa arkeologisessa tutkimuksessa", kertovat Turun yliopiston arkeologian opiskelijat Tytti Juhola ja Heli Etu-Sihvola.  "Tutkimistamme näytteistä neljä on otettu Luistarintien kaivauksilla vuonna 2013 löydetyistä pronssikautisista saviastianpaloista.

Kasvien siemenissä, hedelmissä, juurissa ja mukuloissa on tärkkelystä, josta saattaa jäädä jäämiä esimerkiksi astioihin, jauhinkivien ja muiden kivityökalujen pinnoille sekä hampaisiin muodostuneeseen hammaskiveen.  Tärkkelysjäämistä on mahdollista tunnistaa ravintokasvin laji. Myös raaka-aineiden käsittelystä voi saada tietoa, koska esimerkiksi keittäminen, paistaminen ja idättäminen jättävät jälkensä tärkkelykseen. "   

Modernin vehnän tärkkelystä mikroskoopilla katsottuna. Eri lajeilla on tyypillisiä piirteitä joiden avulla niitä voidaan tunnistaa. Kuva: Tytti Juhola ja Heli Etu-Sihvola.

Paljastaako lipidianalyysi, mitä Kauttualla valmistettiin pronssikaudella ateriaksi?

Luistarintien kaivausalueelta esiin tulleesta, pronssikaudelle ajoitetusta kuoppaliedestä saatiin talteen elokuussa harvinaisen hyvin säilyneitä paloja keramiikka-astiasta. 

Palat pakattiin heti kaivausvaiheessa folioon ja vietiin jääkaappiin. Talvella palaset analysoitiin ja kahdesta palasesta otettiin lipidianalyysiä varten näytteet. 

Näitä näytteitä tutkii nyt tohtorikoulutettava, FM Mirva Pääkkönen. Hänen tutkimuksistaan voi tarkemmin lukea oheisesta Suomen Akatemian sivuilla olevasta linkistä. 

Rasvat astian seinässä – Lipiditutkimus esihistoriallisesta keramiikasta

kuoppaliesi Luistarintiellä

Kysy tutkijoilta – me vastaamme!

Seminaarissa 12.4. käsitellään myös yleisöä erityisesti askarruttavia kysymyksiä. 

Kysymysten teemojen toivotaan liittyvän seminaarin ja Kulttuurien kerroksia Kauttualla –tutkimusprojektissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten teemoihin.

Pyydämme lähettämään kysymykset etukäteen, 7.4. mennessä

• sähköpostilla os.  llpuol at utu.fi

tai

• facebookissa kommenttina

Vastauksia julkaistaan seminaarin jälkeen blogissa.

Makrofossiili – ja luuanalyysien tuloksia Kauttuan vanhan kylän paikan kaivauksilta vuodelta 2013

Dosentti Terttu Lempiäisen (Turun Yliopisto) analysoi Kauttuan kylän paikan kaivauksien tutkimuksissa otettuja maanäytteitä. Näytteistä paljastui vanhoja viljanjyviä ja rikkakasvien jäännöksiä. Kaivauksissa esille tulleen, hyvin säilyneen puulattian alla oli maakerroksessa jäänteitä ohrasta, rukiista ja vehnästä. Peltokerroksen kyntöurista saatiin talteen muutamia jauhosavikan jäänteitä. 

Puulattiia kaivetaan esille 6.8.2013

Tohtori Auli Bläuerin tekemissä osteologisissa tutkimuksissa analysoitiin kylän paikan kaivauksilta esille tulleet luut. Aineistosta tunnistettiin naudan, lampaan tai vuohen, sian, hevosen, koiran, näätäeläimen, ihmisen (hammas), kanalinnun, ahvenen, kuhan, hauen ja särkikalojen luita. Varsinaisen asutuskerroksen alta, vanhimmasta peltokerroksesta, saatiin talteen hevosen, sian ja lampaan / vuohen luita.

Seulalla luita löysivät myös kaikkien nuorimmat tutkijat

Sekä luuaineistosta että kasvijäänteistä lähetetään parhaiten säilyneet näytteet ajoitettavaksi Helsingin yliopiston ajoituslaboratorioon.

FT Kari Uotila