The Day of Archaeology kutsuu Ellinniitylle

Kansainvälinen The Day of Archaeology järjestetään tänä vuonna perjantaina  11.7.

Muuritutkimuksen ja Rauman museon yhteinen kaivaushanke Raumalla, Lakarin teollisuusalueen kupeessa (ns. Ellinniityn kaivaukset) on mukana tässä tapahtumassa. Kohde sijaitsee  valtatie 8:n läheisyydessä ja Lakarinkadulta on opastus kohteeseen.  Mukana järjestelyissä on myös Kulttuurien kerroksia Kauttualla projektin taustaryhmä. Paikan päällä on runsaasti parkkipaikkatilaa.

Ellinniityssä tutkitaan pronssi- ja rautakauden vaihteeseen ajoittuvia röykkiöitä ja maantasaisia kivetyksiä. Kaivaukset ovat hyvin laajat, sillä tutkittava kokonaispinta-ala on arviolta 2.5-3 hehtaaria ja alueella on ehkä noin 50 eri tavoin säilynyttä kiviladelmaa. Niistä osa on hautoja ja osa erilaisia asuinpaikka – tai ruuanvalmistuspaikkoja.

11.7. klo 9 - 17.00 kaivauksella on avoimet ovet ja järjestetään yleisöopastuksia osana The Day of Archaeologyn tapahtumia.  Tarkempia ajo- ja kulkuohjeita löytää lähempänä tapahtumaa Kulttuurien kerroksia Kauttualla-blogista.

Kaivauksilla on meneillään vilkas kenttävaihe, jossa osa alueesta on tarkan tutkimuksen kohteena, osaa laserkeilataan ja kuvataan valokuvaustornista ja osaa kohteista raivataan esiin sammaleen alta. Sateen sattuessa  työmaatiloissa on käynnissä löytöjen puhdistusta. Kaikkiin käynnissä oleviin työvaiheisiin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä arkeologiryhmän opastuksella. 

Lisää tapahtumista eri puolilla maailmaa:

http://www.dayofarchaeology.com/

yhteystiedot:

elli2014(at)elisanet.fi tai

muuritutkimus(at)elisanet.fi

tutkimusryhmän  puh.numero

0400 – 510809

tai

kaivausten johtaja Kari Uotila

050-5287360

Mahdollisuus tutustua Kiukaisten kulttuurin asuinpaikalla tehtäviin kaivauksiin Harjavallassa 14.5.

Nyt on tarjolla ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Harjavallassa, Bolidenin tehdasalueella sijaitsevaan kaivaukseen:
Kraakanmäen Kiukaisten kulttuurin aikainen asuinpaikka löydettiin viime syksynä Boliden Oy:n uuden hienokuonan läjitysalueen inventoinnissa. Koko asuinpaikka tutkitaan ja kaivetaan pois läjitysalueen alta. 
Boliden järjestää asiasta tiedotustilaisuuden, jonne on vapaa pääsy. Paikalla on asuinpaikan tutkimuksista kertomassa kaivauksia johtava arkeologi Petro Pesonen Museovirastosta.
 Lisäksi tilaisuudessa esitellään Bolidenin läjitysalueen rakennustöitä. Kaivaus sijaitsee tehdasalaueella, joten siihen voi tutstua vain tämän vierailun yhteydessä.
Kokoontuminen Bolidenin kerhotalolla 14.5. klo 18.00.
Kerhotalon osoite on Teollisuuskatu 1.
Kerhotalolta on bussikuljetus kaivaukselle.

Yleisöseminaarissa koottiin yhteen tutkimushankkeen aikana saatuja tuloksia

Yleisöseminaari tarjosi arkeologiasta ja paikallishistoriasta kiinnostuneille runsaasti sellaisia tutkimustuloksia, joita ei ole julkisesti esitelty vielä muualla saman aikaisesti.
Esittelemme seminaarin antia blogissa kevään aikana.

Dosentti Terttu Lempiäinen on analysoinut sekä Kauttuan pellosta että Luistarintien alta kuoppaliesistä löytyneitä viljanjyviä ja muita kasvinjäänteitä. Uusien tutkimustulosten perusteella voidaan vahvistaa, että viljanviljely oli vakiintunut Satakuntaan jo pronssikaudella. Runsaimmin löytöjen joukossa oli ohranjyviä. Ohran yleisyyttä selittää sen ilmastollinen kestävyys. Esihistoriallisena aikana viljellyt lajikkeet eivät olleet satoisuudeltaan lähelläkään nykyaikaisia lajikkeitamme. Viljaa onkin luultavasti hyödynnetty muun ravinnon jatkeena ja esimerkiksi oluenpanossa.

Kuoppaliedet sinänsä eivät ole uusi löytö, niitä on Luistarista löytynyt jo aikaisemmin. Viime kesänä löytyneet liedet eroavat aiemmin tunnetuista siinä. että ne ovat säilyneet kokonaisina satoja vuosia vanhan tielinjan alla. Myös lieden kivenkoloihin varisseet jyvät ja rikkoutuneiden astioiden palaset olivat säilyneet hyvin.

Lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen esitteli Turun Niuskalassa tehdyillä opetuskaivauksilla saatuja tuloksia. Niuskalassa löytyi aikoinaan saman kaltaisia jälkiä muinaispellosta kuin Kauttualla vuosina 2012 ja 2013, mutta sen aikaisen tutkimustiedon valossa jälkien arveltiin olevan jotain muuta kuin kyntöjälkiä. Niuskalan asuinpaikka on Kiukaisten kulttuurin ajalta, kivikaudelta.  Esinelöytöjen joukossa on myös kiviesine, joka voisi hyvin olla maanmuokkaukseen käytetyn työkalun kärki. Korkeakosi-Väisäsen mukaan Niuskalan löydöt ja muut tulokset kannattaisikin kataoa uudelleen läpi nykytiedon valossa. Useana vuonna tehtyjen opetuskaivausten ansiosta löytöjä ja dokumentoitua aineistoa on runsaasti.

Lue lisää Niuskalasta:
Asplund, Formisto & Illmes 2010: Kotirinne — A late Neolithic mixed farming site: Osteological and chemical investigations at the Kotirinne Dwelling site at Niuskala, Turku, SW Finland

Ravintotutkimusta tärkkelysanalyysilla

Luistarintien lieden keramiikkaa on tutkittu tarkkaan ja siitä on saatu lipidien lisäksi talteen tärkkelystä, jonka analyysi on juuri käynnissä. Tätä tutkimusta tehdään Turun yliopistossa. 

"Tutkimme muinaisten ihmisten ravintoa tärkkelysanalyysilla, jota ei ole aiemmin kokeiltu suomalaisessa arkeologisessa tutkimuksessa", kertovat Turun yliopiston arkeologian opiskelijat Tytti Juhola ja Heli Etu-Sihvola.  "Tutkimistamme näytteistä neljä on otettu Luistarintien kaivauksilla vuonna 2013 löydetyistä pronssikautisista saviastianpaloista.

Kasvien siemenissä, hedelmissä, juurissa ja mukuloissa on tärkkelystä, josta saattaa jäädä jäämiä esimerkiksi astioihin, jauhinkivien ja muiden kivityökalujen pinnoille sekä hampaisiin muodostuneeseen hammaskiveen.  Tärkkelysjäämistä on mahdollista tunnistaa ravintokasvin laji. Myös raaka-aineiden käsittelystä voi saada tietoa, koska esimerkiksi keittäminen, paistaminen ja idättäminen jättävät jälkensä tärkkelykseen. "   

Modernin vehnän tärkkelystä mikroskoopilla katsottuna. Eri lajeilla on tyypillisiä piirteitä joiden avulla niitä voidaan tunnistaa. Kuva: Tytti Juhola ja Heli Etu-Sihvola.

Paljastaako lipidianalyysi, mitä Kauttualla valmistettiin pronssikaudella ateriaksi?

Luistarintien kaivausalueelta esiin tulleesta, pronssikaudelle ajoitetusta kuoppaliedestä saatiin talteen elokuussa harvinaisen hyvin säilyneitä paloja keramiikka-astiasta. 

Palat pakattiin heti kaivausvaiheessa folioon ja vietiin jääkaappiin. Talvella palaset analysoitiin ja kahdesta palasesta otettiin lipidianalyysiä varten näytteet. 

Näitä näytteitä tutkii nyt tohtorikoulutettava, FM Mirva Pääkkönen. Hänen tutkimuksistaan voi tarkemmin lukea oheisesta Suomen Akatemian sivuilla olevasta linkistä. 

Rasvat astian seinässä – Lipiditutkimus esihistoriallisesta keramiikasta

kuoppaliesi Luistarintiellä

Kysy tutkijoilta – me vastaamme!

Seminaarissa 12.4. käsitellään myös yleisöä erityisesti askarruttavia kysymyksiä. 

Kysymysten teemojen toivotaan liittyvän seminaarin ja Kulttuurien kerroksia Kauttualla –tutkimusprojektissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten teemoihin.

Pyydämme lähettämään kysymykset etukäteen, 7.4. mennessä

• sähköpostilla os.  llpuol at utu.fi

tai

• facebookissa kommenttina

Vastauksia julkaistaan seminaarin jälkeen blogissa.